Pääsiäislomaa

Jee, pääsin pois töistä ja pienelle matkalle pääsiäiseksi. Tekee ihan hyvää irroittautua vähän peruskuvioista. Ja päästä pois Helsingistä, josta en ole juuri tämän vuoden puolella poistunutkaan lukuunottamatta visiittiä äidin luo. Ja kerran taisin käydä työasioissa Tampereella. Hihaa. Pitäisi pakata, muttei oikein huvita. Nukuttaa.

Vielä liittyen tuohon aiemmin mainittuun puhumiseen ja kertomiseen. Olen alkanut huomata, että tietyille luottoystäville kyllä puhua räpätän nykyisin ison osan kaikesta. Välillä huomaan, että ystäväni ei aina tajua, mutten enää ota sitä niin rankasti. Puhun silti. Ehkä enemmän loukkaa se, että joku ei ikinä edes kysy, miten menee. Kuin siis se, ettei aina ihan tajua. Aina en itsekään ihan tajua muita, mutta silti voi ainakin yrittää ymmärtää tai ainakin olla kiinnostunut. Tai jotain.

Mulla oli eilen kummallinen keskustelu yhden juuri naimisiin menneen työkaverin kanssa. Ei oikeastaan kummallinen, mutta hyvin flirtti. Ja tyyppi ei ole muuten mikään lirkuttelija, joten sikäli vähän erikoista. On meillä toki aiemminkin ollut jotain pikkuflirttiä, mutta jotenkin kun kundi meni juuri naimisiin niin tuntuu vähän hassulta. Ihan hauskaa, ei mitenkään ällöä vaan vain hyvin hauskaa. Mutta toisaalta ottaa päähän nää varatut äijät. Jos kerran sitoutuvat suhteeseen, niin sitoutuisivat sitten kunnolla. Kyseinen mies on ehkä ainoa tyyppi mun duunista/duunin kautta tulleista tutuista, josta voisinkin olla aidosti kiinnostunut, mutta meni siis juuri naimisiin. Eli pitääkö sitä nyt sitten ruokkia??? Yksi säätö varatun kanssa on ihan riittävästi, en kaipaa sitä yhtään lisää.

Olen muuten saanut viimeisen vuoden aikana ehdotuksia muiltakin varatuilta miehiltä. Kaksi vanhaa opiskelukaveria, joita en ollut nähnyt vuosiin, tuli bileissä - siis eri bileissä ja eri aikoina - tunnustamaan, että on tosi onnellisessa suhteessa ja blaa blaa, mutta haluaisivat niin kovasti olla välillä myös sinkkuja. Syödä siis kakun ja säilyttää sen. Ja irrottelun kohde olin tietenkin minä. Olin vain, että "jaa, sitten sulla on ongelma, mutta älä sotke mua siihen." Kumpaankaan en ole kyllä ikinä ollut ihastunut tms. Eli ei ollut vaikeaa antaa pakkeja. Kuvittelevatko seurustelevat/avoliitossa/naimisissa olevat miehet oikeasti, että sinkkutyttöä ensisijaisesti kiinnostaa heidän halunsa ja tarpeensa? Ihan kuin mua liikuttaisi kenenkään urgentit halut panna suhteen ulkopuolella, tai että se olisi joku hyvä markkinointiargumentti? Pimeää. Exän kanssa jutussa on sentään muitakin ulottuvuuksia kuten, että ollaan tunnettu pitkään, on kiva jutella asioista, ollaan oikeasti tykätty toisistamme aina. Tai ainakin se sai paremmin myytyä mulle idean.. :/ Mutta noin yleisesti on silti ihan eri asia harrastaa seksiä huvin vuoksi jonkun toisen sinkun kanssa, kuin kuunnella jotain tilityksiä "mun vaimo on tosi ihana, mutku mutku.."

Nyt en sitten kirjoita koko pääsiäisenä kun olen reissussa. Tulee vähän taukoa.