Tänään puhuttiin taas terapiasta saaduista hyödyistä ja lopettamiseen liittyvistä fiiliksistä. Jäi kesken, eli erityisesti tuohon parisuhdeasiaan on vielä pakko palata. Nyt käytiin enemmän lapsuuskokemuksiin liittyviä tuntemuksia läpi ja koen että ne olen aika hyvin käsitellytkin.
Lisäksi juteltiin analyysin eri koulukunnista ja Torstin kirjasta. Osa analyytikoista (tyypillistä kuulemma Briteissä) nostaa enemmän omia tulkintojaan esiin ja myös teoriapuolesta keskustellaan enemmän. Osa taas painottaa enemmän potilaan ja analyytikon välistä suhdetta. Mun analyytikko taas painottaa asioiden itse keksimistä ja löytämistä ja kysymysten avulla ohjailua. Eli terapeutin rooli on avustaa prosessissa ei johtaa sitä. Ja mun mielestä se on ollut ihan hyväkin.
Analyytikkoni mukaan keskustelun tulee lähteä asiakkaasta itsestään ja on tärkeää, että puhumme minulle tärkeistä asioista eikä niistä, mistä hän katsoo hyväksi puhua. Lisäksi asiat eivät yleensä etene ennen kun potilas itse on valmis käsittelemään tiettyä aihealuetta. Eli vaikka kysyisikin kysymyksiä, ne saattavat mennä ohi, jos analysoitava ei ole niitä vielä valmis käsittelemään, ja nousta ehkä myöhemmin esiin.
Itse olen sitä mieltä, että malli toimii hyvin. Tosin joskus olisi hauska kuulla Terpan raa'an rehellinen näkemys eikä tulla vain taputelluksi silkkihansikkain. Saattaisi avartaa.. ;)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Kiintoisaa tuo, mitä juttelitte eri analyytikoiden tyylistä. Mun analyytikon lähestymistapa on sama kuin sulla, eli analysoitava 'menee edeltä' ja analyytikko seuraa ja tekee kysymyksiä ja kommentoi tarvittaessa. Mä luulen, että se on lopulta kaikkein paras lähestymistapa. Olen kyllä paljonkin puhunut analyysisuhteeseen liittyvistä asioista, tunteista ja tarpeista, mutta se on aina tullut omasta aloitteesta. Teorioita ja tulkintoja suoltava analyytikko tuntuu teennäiseltä, vaikka joskus huomaa toivovansa, että voisi käydä vähän keskustelemassa Teoreettisista Kysymyksistä, saada esoteerisia Tulkintoja ja siinä sivussa sitten puolihuomaamatta parantua ongelmistaan.Saanko muuten kysyä, kumman koulutusjärjestön analyytikko sulla on?
Tosiaan analyytikon rehellinen näkemys itsestä ei välttämättä olisi kovin imartelevaa kuultavaa...välillä on tullut purettua pahaa oloa aika epäkypsillä tavoilla. Toisaalta sitä kai pelkää, että analyytikko pitää vielä enemmän kieroonkasvaneena kun itse on osannut aavistaakaan.
Tsemppiä lopettelutunnelmiin.
Mä en itseasiassa tiedä, kun en ole noihin koulutusjuttuihin kovin hyvin paneutunut kuitenkaan. Tuo keskustelu lähti yhden psykologiystävän analyysiä koskevista kysymyksistä ja kun en osannut vastata niihin, niin puhuin sitten niistä analyysissä. Eli mun analyytikko löytyy kyllä Suomen Psykoanalyyttisen yhdistyksen jäsenlistalta http://www.psykoanalyysi.com/jasenet.html eli epäilisin, että sitä kautta on myös koulutuksen hankkinut. Mutten ole siis koskaan kysynyt.
Lähetä kommentti