On taas ilo perehtyä suomalaisten rakkauselämään tilastollisten faktojen kautta. Ensin suomalaisten seksielämän salat selvitti Nyt-liite, nyt Osmo Kontulan Halu ja intohimo -kirja, josta mediat toki innostuivat valtavasti. Lukijan näkökulmasta valtaisa uutisointi on pikemminkin tylsää kuin HURJAN mielenkiintoista. Jotenkin seksi on niin arkipäiväinen asia mediassa, että se ei oikein liikuta enää mitään eikä ketään. Paitsi siis medioita, erityisesti iltapäivälehtiä. Silti kirjoitan aiheesta, koska ilmiö itsessään on mielenkiintoinen, vaikka yksittäiset tilastofaktat eivät.
Viime aikoina minua ei ole kovin voimakkaasti kiinnostanut seksi, eikä myöskään median kirjoitukset aiheesta. Miksi? Ei kiinnosta, vaikka olen viehättävä kolmekymppinen nainen ja hyvässä iässä. Mitä vikaa minussa on? En todellakaan harrasta seksiä joka viikko, enkä edes joka kuukausi. Eikä se ole minulle edes valtaisa ongelma.
Ensinnäkin minusta on puisevaa, että seksistä on tullut joku kunnollisen kansalaisuuden määre, jota pitää mitata kerroilla viikossa ja sitten verrata itseään johonkin kansalliseen keskiarvoon. Jos taas on liian kiinnostunut seksistä, niin on varmasti seksiaddiktio - toinen median rakastama aihe. Ylipäänsä minusta on kiinnostavaa, onko yksilön seksielämä yhä edelleen aikaan sidottu ilmiö, jota pitää tutkia ja selittää yhteiskunnallisesti. Ehkä seksin suhteen pitäisi kääntyä jo enemmän sisään- kuin ulospäin. Kuinka avoimeksi voidaan tai on tarvetta enää mennä, kun detaljeilla kyllästetty intiimi-info tursuaa joka paikasta. Voisiko seksin vain antaa jo olla kunkin ihmisen yksityisasia, jolloin siinä säilyisi joku mystisyys? Jos vaan annettaisiin ihmisten olla ja hengittää ja myös rakastella rauhassa, on sitten hetero tai homo, sinkku tai parisuhteessa, nuori tai vanha?
Kesällä tapaamani mies oli erittäin seksikeskeinen ja siis valtavan kiinnostunut seksistä. Harvoin olen tavannut ketään, jolle seksi olisi NIIN iso asia. Hän oli iältään noin 40v, ja luulen, että hänen käyttäytymisensä ei ollut juurikaan muuttunut iän myötä. Eli väite siitä, että miesten seksuaalinen kiinnostus laskisi iän myötä ei kyllä pitänyt paikkaansa. Minun mielestäni hän oli lähinnä hämmentävän seksikeskeinen. Hänen mielestään hänellä oli elämässä niin paljon sisältöä ja tekemistä muutenkin, ettei ollut aikaa parisuhteelle. Eikä oikein haluakaan. Seksin harrastamisen lisäksi hän halusi puhua paljon seksistä ja meillä oli ihan hyvä keskustelu aiheesta. Se oli mielenkiintoista ja ihan hauskaa. Mutta kieltämättä mietin, että miten tuo ihminen ehtii mitään muuta elämässään, jos seksi ja seksin ajattelu vie niin ison siivun?
Eipä silti, etten haluaisi enemmän seksiä. En vain oikein syty enää yhdenyön jutuista. Yksinelävälle seksin korostaminen on mahdollista vain jos on rakastaja (ihanan vanhanaikainen sana ts. kuin esim. fuckbuddy) tai paljon irtosuhteita. Mulla on joskus ollut molempia. Been there, done that. Mitä seuraavaksi? Normaali, toimiva parisuhde on oikeastaan ainoa asia, josta mulla on vähän kokemusta. Se olisi oikeastaan tosi jännittävää. Seksi lauantaina saunan jälkeen. Eli sitä odotellessa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
3 kommenttia:
Meilläkin kirvoitti tuo sama uutinen pitkän keskustelun.
Lähinnä se oli tasoa että (siis 4-6 kertaa kuussa!!! Se on 4 kertaa enemmän kun meillä...miehen suusta siis!:).
Minäkin mietin sitä että jos tämmöisiä uutisia julkaistaan niin ruvetaan peilaamaan omaa parisuhdetta ja seksikäyttäytymistä. Ja seksi kun on kuitenkin tosi herkkä osa-alue hyvin monille ihmisille ja seksiin suhtautuminen liittyy niin moneen muuhun asiaan (suhde omaan kroppaan, hygienia-asiat yms.) niin tommonen uutinen ei oikeastaan kerro oikeastaan mitään.
Mutta kyllä se minua hämmensi. Samoin jäin miettimään nykyään vallalla olevaa seksuaalipitoista kulttuuria. H&M mainoksissa näytetään mahdollisimman paljasta pintaa, netistä löytää helpommin seksiä kun säätietoja. Onko tämä ajan kuva vai onko se ikuisesti jatkuva trendi? Liittyykö se ulkonäkökeskeisyyteen, vai valtaan (naisten vai miesten)? Mitä hittoa se on?
Ja kiitos siitä kommentista terapian jatkamisessa, on hyvä että minulle sanoo suoraan ja olenhan minä samaa mieltä...en vain tiedä mitä tehdä...
Niin, tavallaan on oikein hyvä, että seksin suhteen ollaan avoimempia kuin ennen. Minusta on hyvä juttu, että ihmiset voivat vapaammin toteuttaa itseään ja omaa seksuaalisuuttaan. Tabuja on vähemmän kuin ennen, ja se on minusta ihan hyväkin.
Toisaalta seksin ylikorostaminen kaikessa vain turruttaa. Miksi minua ylipäänsä pitäisi kiinnostaa, ketkä julkkikset harrastavat sovintoseksiä, kuka on ollut selibaatissa, kenellä menee nyt lujaa. Kun ei vaan kiinnosta.
En myöskään usko, että ihmiset ovat ennenkään olleet täydellisen tyytyväisiä seksielämäänsä - ajatellaan nyt vaikka kaikkia pitkäkestoisia avioliittoja, joissa on pysytty hampaat irvessä. Tuskin kovin romanttista ja eroottista. Eli en sitten tiedä, ovatko asiat oikeasti menneet niin huonoon suuntaan.
Ja aiemmalla kommentilla en muuten tarkoita, että pitkäkestoiset avioliitot olisivat huono juttu, vaan kun ei voitu erota, niin ihmiset pysyivät huonoissa suhteissa pitkään, ehkä koko elämänsä. Ennen (esim. isovanhempien ikäluokassa) oli varmasti naisia, jotka eivät koskaan harrastaneet seksiä kuin yhden miehen kanssa - ja jos aviolitto ei ollut kovin onnellinen/tyydyttävä, niin tuskin seksikään kovin kaksista oli.
Lähetä kommentti