Nyt kun alkaa viimein hiljentyä, niin ei sitten huvitakaan enää tehdä töissä mitään.. No, ehkä se on aika luonnollista, kun on ollut pitkään niin kiire. Jotenkin ihanaa kun ei ole enää kauhea hoppu koko ajan. Ehtii rauhassa syödä ja jutella työkavereidenkin kanssa kuulumisia.
Terapia-asiat alkavat tuntua jotenkin kaukaisemmilta. Nyt on siis jotenkin tosi tottunut jo siihen, ettei käy enää ja enää en mieti, että "tästähän pitäisi/olisi pitänyt puhua terapiassa". Lisäksi huomaan, että alan vain enemmän suunnittelemaan muita juttuja, energiaa siis oikeasti vapautuu muuhun. Pitkästä aikaa ajatus siitä, että opiskelisi jotain vapaa-ajalla tuntuu vain hauskalta. Jotenkin terapian ja töiden aikaan en jaksanut miettiäkään mitään opiskelua. Nyt aion siis lähinnä mennä vähän kielitaitoa päivittämäään kesällä, eli aika kevyttä. Mutta silti aika hauskaa. Ei rasita, vaan innostaa. Toisaalta valmistumisestakin on kulunut jo aikaa eli ehkä sekin motivoi.
Lisäksi mietin muita projekteja, vaikka fiilikset kyllä vaihtelevat ihan laidasta laitaan. Välillä haluan ulkomaille, välillä haluan vaihtaa asuntoa, välillä ajattelen vaihtaa kansainvälisempää duuniin Suomessa.. Välillä nykyisessäkin työssä on aika kivaa. Lisäksi haluaisin hieman oikoa hampaita, koska viisauden hammas sotki kauniin purentani. Mutta jos on lähdössä muualla, niin ei kannata sitoutua mihinkään projektiin. No, ainakin suunnittelen ja pohdin kaikkia vaihtoehtoja. Ehkä tämä tästä joskus selviää? :)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Hyvä kuulla, että energiaa vapautuu muihin asioihin! Ainakin mulla on sellainen olo tällä hetkellä, ettei juuri muihin kuin välttämättömiin riitä ajatuskapasiteettia, ja uudesta asiasta innostuminen tuntuisi sen vuoksi aika hankalalta.
Mutta ällä nyt hyvä nainen käytä sitä energiaa ja rahaa hampaiden oikomiseen ;)! Kuljin lapsena vuosikausia kasa rautaa suussa, eikä tämä kokemus oikein vastaa käsitystäni miellyttävästä tavasta hemmotella itseään :). Ihanaa kuitenkin, kun on intoa suunnitella uusia projekteja!
Niin mäkin kuljin. Ja siksi ottaakin päähän, että viisaudenhammas tuhosi osan tehdystä työstä. :/ Meinasin aikoinani ottaa raudat jo terapian alussa, mutta se tuntui vaan liian ankealta. Muutenkin masensi ja ahdisti. Mutta nyt kun on niin hilpeä yleisesti, niin ei ehkä haittaisi niin paljon.
Lähetä kommentti