Syöjätär ja söpöä pariskuntamenoa

No oltiin sitten kuuntelemassa eilen samaa bändiä. Minä, eksä ja eksän puoliso. Ei yllättäen juteltu. Eksä yritti tietty viimeiseen asti vältellä tilannetta, että joutuisi esittelemään meitä toisilleen, koska mähän olisin tietty voinut mennä vain viattomasti ja iloisesti tervehtimään - koska virallisestihan mä en tiedä, kuka sen avopuoliso on.

Olin toki omien kavereitteni kanssa, eli sikäli ei ollut mitään hätää. Ja eksä oli omien kavereittensa kanssa, joista olen kyllä tavannut osan. En tiedä, kuinka moni niistä tiesi viimekertaisista tapahtumista, mutta olihan tilanne aika surkuhupaisa. Onneksi en repinyt mitään hirveää angstia tilanteesta - senkin olisin tietty voinut tehdä - vaan olin aika cool. Eksä näytti paljon enemmän ahdistuneelta. Kävelin kyllä piruuttani ihan vierestä ohi ja hymyilin pienesti, ja eksä vain tuijotti takaisin, mutten kyllä jäänyt sen kummemmin siihen notkumaan. Mutten kyllä halunnut piileskellä yhtään, koska 1. minä en ole ketään pettänyt 2. eksä itse soitteli minulle, vaikka on parisuhteessa 3. en ole hänen suhteeseensa halunnut sotkeentua muutenkaan, eli itse on täysin soppansa keittänyt ja jos tilanne aiheuttaa hänelle hankalia fiiliksiä, niin se ei ole mun vikani.

Lisäksi olin tietty meikannut ja pukeutunut tosi kivasti, koska tiesin aika varmasti törmääväni eksään. Joten jos hänellä tuli haikeita tunteita, niin hyvä. Sen verran pitää kuitenkin olla pelinaista, että pyrkii aina olemaan tyrmäävämpi kuin puoliso. Ihan vaan omaksi mielenrauhaksi.

Mutta toki on vähän haikea olo. Olisi ollut kiva nähdä häntä ihan rauhassa ja jutella kuulumisia. Mielummin olisin kuullut häneltä itseltään, että 1. suhteessa menee nyt paremmin (sitähän ei tiedä) 2.oli kiva nähdä, mutta ei voida olla sen enempää. Nyt en tiedä kummastakaan, oli vain ihmeellinen pälyily ilta, josta voisi toki päätellä edelliset asiat. Ainakin päästäkseen itse eteenpäin. Positiivista oli, että eksä näytti nyt paremmalta, jotenkin enemmän entiseltä itseltään (lue: juo varmaan vähemmän ja ehkä liikkuu enemmän). Eli kertoisi siitä, ettei ole enää ihan niin depiksessä.

***

Myöh. iltapäivällä.

Nyt alkoi jotenkin ärsyttää ihan hirveästi se, ettei voi edes tervehtiä. Kaipa sillä on aika hankala olo ja ristiriitaisia tunteita, MUTTA kai nyt aikuisen ihmisen tuttavapiiriin kuuluu muitakin ihmisiä kuin entisiä hoitoja, esim. työkavereita ja kaverin kavereita ja muita tuttuja, joita voi silti tervehtiä herättämättä valtavia epäilyksiä omassa kumppanissa. No mene ja tiedä. Ehkä se olisi silti ollut vaikea tilanne, jos tunteet eivät kuitenkaan ole ihan neutraalit, eikä tiedä, miten itse suhtautuu.. ja kaipa se pelkäsi sitä, että minä paljastan jotain. Oh god. Tahdon vapaan miehen.