Olen mesonnut ja marmattanut töissä puoli päivää. Välillä tuntuu, että kaikki pitäisi itse tehdä, ja on välillä aika epäkiitollista tehdä sellaisen asian parissa töitä, joka on businesskriittinen, mutta tuntuu unohtuvan aina jonnekin. Aina pitäisi olla naputtamassa, että "muistattehan sitten tämänkin asian huomioida seuraavassa kehitysprojektissa". Samoille ihmisille jauhan vuodesta toiseen ja aika usein se kuitenkin unohtuu. Masentavaa. Alussa jaksoin olla tosi rakentava, mutta nyt alan olla vaiheessa, että alan paukuttaa nyrkkiä pöytään.
Huomenna menen taas äidin luo. Äiti on ihan ok kunnossa ainakin puhelinkeskusteluiden perusteella. Lisäksi pitäisi mennä auttamaan siskoa remontissa ja muutossa jne. Ehkä juhannuksena? Oikeasti haluaisin vain urheilla ja nukkua. Alan olla aika puhki kevään jäljiltä, vaikken mitenkään masentunut tai terapiakaipuussa. On vaan ollut aika paljon ajateltavaa, muutosta, tehtävää, että alan olla henkisesti aika puhki. Ja unohtelen asioita. Ihan perusasioita, kuten missä olin 3 viikkoa sitten viikonloppuna, mitä palavereissa on sovittu tai milloin minulla kuuluisi olla kuukautiset. Aika vain juoksee jonnekin. No kai silti pitää olla hyvä tytär ja sisko ja kyläillä ja auttaa muutossa..
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti