tiistai 7. lokakuuta 2008

Dilemma

Olen nyt taas aktivoitunut työnhaussa. Hieman firman ulkopuolella ja hieman myös sisäpuolella. Ja kuulin, että meillä aukeaa ihan kiinnostava paikka, vaikka onkin jotain IHAN muuta, mitä olin miettinyt. Mutta toisaalta se olisi hyvää kokemusta, hyvää vaihtelua, ihan jotain uutta ja urankin kannalta hyödyllinen steppi. Sopivan haastava ja aihealueena kiinnostava. Mitä siis emmin? Varmaan työnkuvaa joka on todella erilainen nykyiseen verrattuna. Paljon enemmän asiakastyöskentelyä ja vaikka olenkin aika sosiaalinen niin en ole mikään "myyntityyppi" varsinaisesti. Enkä ole ikinä halunnut ollakaan. Eli en tiedä jaksanko tavata uusia ihmisiä niin paljon kuin työnkuva edellyttäisi. Ja olen tosi huono/laiska puhumaan lapsista ja mökeistä ja muutenkin jauhamaan sellaista hyväntuulista paskaa päivästä toiseen. Mitä on siis pakko jaksaa tehdä, jos työ on tosi asiakasrajapinnassa oloa.

No en ole vielä kyseistä työtä hakenut, saatikka saanut. Keskustellut siitä vain yksikön vetäjän kanssa, joka siis sattuu olemaan vanha pomoni. Ulkoiseen työjuttuun ei kuulu vielä mitään uutta, mutta joudun varmaan soittelemaan sinne piakkoin. Josko asia vaikka etenisi johonkin suuntaan. Mutta siis sentään jotain alkaa tapahtua tai ainakin itse alan viedä asioita eteenpäin. Töissä on vaan niin tylsää, että on pakko tehdä asioille jotain. Mutta heti jollain tavalla innostuin kun kuulin siitä. Ja asiakkaat ovat onneksi kiinnostavia, eli ei mistään pahimmasta päästä. Ja ehkä sitä vuoden tai kaksi jaksaisi tehdä. Pitää varmaan sulatella. Lisäksi laitoin kolmanteen firmaan kyselyä työtehtävistä. Eräs vanha työkaverini on siellä töissä ja tosi hyvä tyyppi. Katsotaan, vastaako mitään.

Ei kommentteja: